Lasten lukuaika: 7 min
Oli muinoin laiska tyttö, joka ei kehrätä viitsinyt, eikä äiti häntä tuohon työhön saanut, vaikka kuinkakin kehoitti. Viimein äidiltä loppui mielen-maltti ja hän kerran suuttui niin kovasti, että löi tyttöä, josta tuo rupesi ääneensä itkemään. Juuri silloin osasi kuninkaan puoliso kulkea sieltä sivuitse ja porun kuultuansa käski tämä pysäyttää hevoset, meni huonehesen sekä kysyi äidiltä, miksi hän tytärtään niin kovin rankaisi, että paha parkuna kadulle kuului. Vaimo ei silloin kehdannut kertoa, mitenkä hänen tyttärensä oli laiska, vaan sanoi: „minä en millään saa häntä kehräämästä, vaan yhä aina hän rukkiansa hyrryttelee, ja minä olen köyhä enkä kykene hänelle pellavia tarpeeksi hankkimaan.“ Tähän kuningatar vastasi: „minusta ei mikään ääni suloisempi, kuin rukin-pyörän hyrinä, enkä koskaan ole paremmalla tuulella, kuin tuota kuullessani; laskekaa tyttärenne minun mukahani linnaan, eipä minulta pellavia puutu, vaan kyllä tyttö siellä kehrätä saapi vaikka kuinkakin paljon.“ Äiti tästä aivan ihastui ja kuningatar otti tytön mukaansa. Heidän sitten tultuansa linnaan tämä tyttösen saatti kolmeen kamariin, jotka laattiasta kattoon olivat mitä hienoimpia pellavia täpö täynnänsä. „Kehrää nyt minulle nämät pellavat,“ sanoi hän, „ja kun tuo työ on sinulta valmistunut, saat vanhimman poikani puolisokses; vaikka sinä olet köyhä, en minä siitä huoli, sinun väsymättömässä ahkeruudessas on kyllä myötäjäiset oivallisetkin.“ Tyttö pahanpäiväisesti pelästyi, sillä olipa vallan varma, ett’ei hän noita pellavia saisi kehrätyksi, vaikka hän kolmenkin sadan vuoden vanhaksi eläisi ja joka päivä aamusta iltaan olisi ahkerimmassa työssä. Yksikseen jäätyänsä rupesi hän sentähden itkemään ja istui sitten siinä itkein sekä työhön ryhtymätä koko kolme päivää. Neljäntenä päivänä tuli kuningatar ja rupesi nähtyänsä, ett’ei vielä mitään ollut kehrättynä, tuota kummastelemaan, mutta tyttö itseänsä sillä puolusteli, että hän äitinsä kotoa kovin kaipasi, josta syystä häneltä oli mahdottomaksi käynyt mihinkään toimeen ryhtyminen. Tämä kuningattarelle mieleen, mutta lähteissänsä hän sanoi tytölle: „huomenna sinun pitää ruveta työhön.“
Kun sitten tyttö taas oli yksinänsä, eipä hän ollenkaan ymmärtänyt, mikä nyt neuvoksi, ja astui huolissansa akkunan ääreen. Silloin hän näki kolme vaimoa tulevan, joilla oli yhdellä leveä lättä-jalka, toisella niin iso ala-huuli, että se leu’an peräti peitti, jopa roikkui alemmaksikin, ja kolmannella tavattoman leveä peukalo. Nämät pysähtyivät akkunan eteen, katsahtivat sinne ylös ja kysyivät tytöltä, mikä häntä vaivasi. Hän heille valitti tuskansa ja he hänelle apuansa tarjosivat sanoen: „jos lupaat käskeä meitä häihis, etkä häpee meidän seuraamme, vaan kutsut meitä tädikses ja lasket meidät hää-pöytähän istumaan, kyllä me sinun puolestas nuot pellavat piankin kehräämme.“ – „Aivan mielelläni minä tuon teen,“ vastasi tyttö, „tulkaa vain sisälle ja ryhtykää pian työhön.“ Sitten laski hän nuot eris-kummaiset vaimot sisälle ja teki heille tilaa ensimmäiseen kamariin, jonne istumaan menivät, kehruu-työtänsä kohta alkaen. Yksi lankaa veti kuontalosta ja polki rukkia, toinen lankaa kasteli, kolmas sitä kiersi sekä löi sormellaan pöytähän, ja joka lyönniltä putosi laattialle mitä hienoimpia lankoja kaksikymmentä pasmallista. Kuningattarelta tyttö nuot kolme kehrääjää salasi ja näytteli, milloinka vain tämä kävi siellä, hänelle aina, miten lankoja oli kosolta karttunut, eikä kuningatar kiitosta säästänyt. Kun ensimmäisestä kamarista kaikki oli kehrätty, mentiin toiseen sekä sitten kolmanteen, ja piampa sieltäkin pellavat loppuivat. Nyt jätti nuot kolme vaimoa tytön hyvästi, sanoen lähteissänsä: „älä vain unhoita, mitä olet meille luvannut, sillä jos sanassas pysyt, siitä onnesi alku.“
Kun tyttö kuningattarelle oli näyttänyt pellavista tyhjät kamarit sekä tavattoman suuret lanka-kasansa, rupesi tämä häitä valmistamaan ja sulhanen siitä oli iloissansa, että hän näin kätevän ja ahkeran puolison saisi, sekä kehui kovasti morsiantansa. „Minulla on kolme tätiä,“ sanoi tyttö, „ja koska he minulle ovat paljon hyvää tehneet, en mielelläni soisi heitä onneni päivänä unohdetuiksi; sallikaa siis, että heitä häihin kutsun ja että heidät juhla-pöytään lasketaan.“ Kuningatar ja ylkä tähän suostuivat. Kun sitten pidot alkoivat, nuot kolme vanhaa neitsyttä kummallisessa pu’ussa salihin astui, ja morsian heille lausui: „terve tultuanne, rakkaat tätiseni!“ – „Hyi tuollaisia rumia sukulaisia,“ ylkä mutisi. Sitten hän lättä-jalkaista lähestyi ja kysäsi: „mistä teille tuommoinen leveä jalka?“ – „Rukin-polkemisesta, rukin- polkemisesta,“ akka vastasi. Ylkä tuosta meni toisen tykö ja kysyi häneltä: „mistä teille tuo kamalan pitkälle alaspäin roikkuva huuli?“ – „Langan-kastamisesta, langan-kastamisesta,“ tuli vastaukseksi. Nytpä hän kysyi kolmannelta: „mistä teille tuommoinen tavattoman leveä peukalo?“ – „Langan-kiertämisestä, langan-kiertämisestä,“ vaimo vastata tokasi. Silloin prinssi pelästyneenä huudahti: „älköön sinä ilmoisna ikänä ihana morsiameni enään kajotko rukkihin!“ Näimpä tämä sitten pääsi tuosta ikävästä kehräämisestä.
Learn languages. Double-tap on a word.Learn languages in context with Childstories.org and Deepl.com.Taustatiedot
Tulkinnat
Kieli
„Kolme kehrääjää“ on yksi Grimmin veljesten kokoamasta saksalaisista kansansaduista. Sadun keskiössä on laiska tyttö, joka ei suostu kehräämään, mikä aiheuttaa hänen äidilleen suurta tuskaa. Kun äiti ei pysty enää hallitsemaan turhautumistaan, hän rankaisee tytärtään, mikä johtaa siihen, että kuningatar kuulee tytön itkun ja tarjoaa hänelle uuden kodin, jossa kehrääminen on mahdollista runsaasti.
Tyttö kuitenkin pelkää tehtävää, sillä hän tietää, että pellavakasoja on mahdoton kehrätä loppuun itse. Onneksi sattuma tuo hänen avukseen kolme outoa naista, jotka tarjoavat apuaan vastineeksi kutsusta tytön häihin, missä heidät esiteltäisiin täteinä ja he saisivat erityisaseman juhlissa. Naiset suorittavat valtavan määrän työtä tytön puolesta, ja tyttö esittää kuningattarelle lopputuloksen omanaan.
Häissä kolme kummallista tätiä herättävät sulhasen ihmetyksen ulkonäöllään. Kun sulhanen kuulee naisilta, että heidän piirteensä ovat seurausta loputtomasta kehräämisestä, hän päättää, ettei hänen vaimonsa tarvitse koskaan koskea rukkiin. Tällä tavoin tyttö pääsee eroon ikäväksi katsomastaan työstä ja varmistaa onnellisen, vaivattoman tulevaisuuden itselleen.
Sadun teemat liittyvät laiskuuteen, oveluuteen ja sattumanvaraisiin kohtaamisiin, jotka voivat johtaa yllättäviin ja onnekkaihin lopputuloksiin.
„Kolme kehrääjää“ on klassinen Grimmin veljesten satu, joka käsittelee laiskuutta, apua ja odottamattomia ratkaisuja ongelmiin. Sadun keskiössä on laiska tyttö, joka ei pidä kehräämisestä, mutta joutuu äitinsä suuttumisen ja kuningattaren vierailun myötä tilanteeseen, jossa hänen on kehrättävä valtava määrä pellavia.
Sadun ytimessä ovat kolme erikoista naista, joita tyttö tapaa ikkunassaan. Näillä naisilla on näkyviä fyysisiä piirteitä, jotka liittyvät heidän työhönsä kehrääjinä: leveä jalka rukin polkemisesta, roikkuva huuli langan kastamisesta ja leveä peukalo langan kiertämisestä. He tarjoavat apuaan tytölle ehdolla, että tyttö tunnustaa heidät tädeikseen ja kutsuu heidät häihinsä.
Sadun opetus on, että joskus epätavallinen apu ja vanha viisaus voivat pelastaa meidät vaikeista tilanteista. Lisäksi se muistuttaa siitä, että ulkoiset piirteet eivät määritä henkilön arvoa.
Sadun loppu antaa nokkelan ratkaisun tytön ongelmaan: hänen morsiamensa, prinssi, vakuuttuu siitä, ettei tyttö koskaan kehrää, koska pelkää tämän muuttuvan tätiensä kaltaiseksi. Näin tyttö välttää kehräämisen jatkossa.
„Kolme kehrääjää“ on satiirinen tarina, joka leikitellen käsittelee laiskuutta, sosiaalista älykkyyttä ja oivaltavuutta. Tarina tarjoaa myös pohdinnan siitä, miten ulkoiset erot voivat olla seurausta pitkäaikaisista ponnisteluista ja työhön liittyvistä uhrauksista.
„Kolme kehrääjää“ on satu, joka kuuluu Grimmin veljesten kokoelmaan. Tämä satu käsittelee useita teemoja, kuten laiskuutta, petosta ja oveluutta, ja se kertoo tarinan laiskasta tytöstä, joka lopulta selviää kiipelistä nokkelien apureiden avulla.
Tarinan alussa laiska tyttö kieltäytyy kehräämästä, mikä saa hänen äitinsä suuttumaan. Kuningatar sattuu kuulemaan tytön itkun ja saa selitykseksi, että tyttö on niin innokas kehräämään, että pellavat ovat lopussa. Kuningatar vie tytön linnaansa ja lupaa, että tyttö saa naida hänen vanhimman poikansa, jos hän kehrää suuren määrän pellavia.
Tyttö on kauhuissaan, sillä hän tietää, ettei voi täyttää kuningattaren vaatimusta. Apuun tulevat kolme erikoista naista, jotka lupaavat kehrätä pellavan tytön puolesta, jos tämä kutsuu heidät häihin ja antaa heille kunnian istua juhlapöydässä. Naiset täyttävät lupauksensa, ja tyttö esittää kuningattarelle ja prinssille työnsä tulokset.
Häissä kolme naista saapuvat paikalle, ja heidän erikoiset piirteensä herättävät prinssin uteliaisuuden. Hän saa tietää, että naisten ulkonäkö johtuu kehräämisen rasituksista. Tämän kuultuaan prinssi vannoo, ettei morsian enää koskaan saa koskea rukkiin.
Sadussa käytetään perinteisiä satujen keinoja, kuten liioittelua ja taianomaisia elementtejä, jotta sen teemat välittyvät tehokkaasti. Se kertoo siitä, kuinka nokkeluus ja hieman harhaanjohtaminen saattavat joskus tuoda onnen, mutta siinä on myös opetus, kuinka liiallisesta laiskuudesta voi seurata ongelmia. Tämä satu on esimerkki siitä, miten Grimmien tarinoissa usein yhdistyvät opetus ja viihdyttävyys.
Tiedot tieteellistä analyysiä varten
Tunnusluku | Arvo |
|---|---|
| Märä | KHM 14 |
| Aarne-Thompson-Uther Indeksi | ATU Typ 501 |
| Käännökset | DE, EN, DA, ES, FR, PT, FI, HU, IT, JA, NL, PL, RO, RU, TR, VI, ZH |
| Björnssonin luettavuusindeksi | 56.7 |
| Flesch-Reading-Ease Indeksi | 0 |
| Flesch–Kincaid Grade-Level | 12 |
| Gunning Fog Indeksi | 19 |
| Coleman–Liau Indeksi | 12 |
| SMOG Indeksi | 12 |
| Automaattinen luettavuusindeksi | 12 |
| Merkkimäärä | 5.097 |
| Kirjeiden määrä | 4.221 |
| Lausemäärä | 35 |
| Sanamäärä | 689 |
| Keskimääräinen sanojen määrä lauseessa | 19,69 |
| Sanat, joissa on yli 6 kirjainta | 255 |
| Pitkien sanojen prosenttiosuus | 37% |
| Tavujen määrä | 1.643 |
| Keskimääräinen tavu sanaa kohti | 2,38 |
| Kolme tavua sisältävät sanat | 256 |
| Kolmen tavun sanojen prosenttiosuus | 37.2% |
